Paavi Leo XIV: Itäisten katolilaisten perintö on korvaamaton

Juho Sankamo

Ihmisen lunastustyö alkoi Idästä

Toivon Riemuvuosi muistuttaa, että meidän horjumaton toivomme on perustettu Jeesuksen Kristuksen ylösnousemukseen, korosti paavi Leo XIV. Pyhä isä oli hyvin iloinen siitä, että yksi hänen paaviutensa ensimmäisistä audiensseista oli juuri itäisten uskovien kanssa. Paavi Leo XIV totesi näin:

“Te olette Jumalan silmissä kalliita. Teitä katsellessani ajattelen alkuperienne moninaisuutta, kunniakasta historiaanne ja niitä katkeria kärsimyksiä, joita monet teidän yhteisöistänne ovat kokeneet tai yhä kokevat. Haluaisin uudelleen vahvistaa paavi Franciscuksen vakaumuksen siitä, että itäisiä kirkkoja on ’vaalittava ja arvostettava niiden ainutlaatuisten hengellisten ja viisauden perinteiden vuoksi, joita ne säilyttävät, ja kaiken sen vuoksi, mitä ne voivat meille kertoa kristillisestä elämästä, synodaalisuudesta ja liturgiasta. Ajatellaan varhaisia isiemme, kirkolliskokouksia ja luostarilaitosta… korvaamattomia aarteita kirkolle.’”

Paavi Leo XIV muistutti myös, että paavi Leo XIII oli ensimmäinen paavi, joka omisti erityisen asiakirjan itäisten kirkkojen arvokkuudelle. Paavi Leo XIII toteaa, että “ihmisen lunastustyö alkoi Idästä” (vrt. Apostolinen kirje, Orientalium Dignitas, 1894). Nykyinen paavi viittasi myös pyhän Johannes Paavali II:n sanoihin, joiden mukaan teillä on “ainutlaatuinen ja etuoikeutettu asema alkuperäisenä paikkana, jossa kirkko syntyi.” (P. Johannes Paavali II, Orientale Lumen, 5.)

Paavi Leo XIV huomautti, kuinka tärkeää on, että itäisissä liturgioissa käytetään Herran Jeesuksen omaa kieltä.

Itäisten kristittyjen hengellinen identiteetti ja perintö ei saa hävitä pakolaisuuden keskellä

Paavi Leo XIV mainitsi, kuinka surullista kyllä, monet itäiset veljemme ja siskomme ovat joutuneet pakenemaan kotiseuduiltaan sotia ja vainoja. He ovat menettäneet kotimaansa, ja kun he saapuvat länteen, monet heistä ovat vaarassa menettää myös hengellisen identiteettinsä. Tämän seurauksena on riskinä, että sukupolvien saatossa, itäisten kirkkojen mittaamattoman arvokas perintö häviää, paavi Leo XIV valitteli. Paavi XIV muistutti, kuinka jo paavi Leo XIII korosti, että “Itäisten riittusten säilyttäminen on tärkeämpää, kuin yleisesti ymmärretään.” Tuo paavi Leo XIII painotti jopa niin, että jokainen latinalaisen riituksen lähetystyöntekijä, joka neuvoo tai houkuttelee itäisten riitusten katolilaisia siirtymään latinalaisen riituksen piiriin, on erotettava palveluksistaan ja virastaan.

Paavi Leo XIV sanoi, että hän mielellään tukee ja vahvistaa itäisten kristittyjen elämää erityisesti diasporassa.

Kirkko tarvitsee teitä

Paavi Leo XIV huomautti, kuinka tärkeää itäisten kristittyjen liturgia ja mysteerintaju on.

“Kirkko tarvitsee teitä. Kristillisen idän antama panos on tänään mittaamaton! Meillä on suuri tarve löytää uudelleen mysteerin taju, joka elää teidän liturgioissanne – liturgioissa, jotka sitovat ihmisen kokonaisuutena, ylistävät pelastuksen kauneutta ja herättävät ihmetyksen tunteen siitä, miten Jumalan majesteetti kietoo inhimillisen heikkoutemme syliinsä! Samoin on tärkeää löytää uudelleen, erityisesti kristillisessä lännessä, Jumalan etusijan taju, mystagogian merkitys ja itäisen hengellisyyden tyypilliset arvot: jatkuva esirukous, katumus, paasto ja kyyneleet omien syntien ja koko ihmiskunnan puolesta (penthos)! On elintärkeää, että säilytätte perinteenne sellaisenaan emmekä heikennä niitä käytännöllisyyden tai mukavuuden vuoksi, jottei niitä turmele kulutuskeskeisyyden ja utilitarismin mentaliteetti.”

Paavi Leo XIV kehui, kuinka parantavaa idän kristittyjen hengellisyys on. Niissä on vahvasti läsnä ihmisen kärsimyksen draama, mutta myös Jumalan armon ihmeellisyys, niin että “meidän syntisyytemme ei johda epätoivoon, vaan avaa meidät ottamaan vastaan armollisen lahjan, ja näin meistä tulee parannettuja, jumalallistettuja ja meidät nostetaan taivaan korkeuksiin.”

Paavi muistutti pyhän Efraim Syyrialaisen rukouksesta: “Kunnia sinulle, joka asetit ristisi sillaksi kuoleman yli… Kunnia sinulle, joka puit itsesi kuolevaiseen ihmiseen, ja joka teit siitä elämän lähteen kaikille kuolevaisille.” Paavi lainasi myös Idän kirkon isää, Iisak Niniveäläistä, joka sanoo, että “suurin synti on se, kun ei usko ylösnousemuksen voimaan.”

Marttyyri-kirkot laulavat toivosta kärsimyksen keskellä

Paavi Franciscus kutsui Idän kirkkoja jopa “marttyyri-kirkoiksi”, koska ne ovat kokeneet niin paljon kärsimyksiä, sotaa, nälänhätää ja vainoa. Paavi Leo XIV opetti, että juuri nämä “marttyyri-kirkot” voivat, paremmin kuin kukaan muu, laulaa toivon laulua. Nämä itäiset kirkot Pyhästä maasta Ukrainaan, Libanonista Syyriaan, Lähi-idästä Tigrayiin ja Kaukasukseen ovat kokeneet valtavasti kärsimyksiä, paavi Leo XIV korosti.

Paavi korosti, että Herra itse sanoo näille Idän kristityille, “rauha teille”. Herra antaa heille suuremman rauhan, kuin minkä maailma voi antaa, paavi Leo XIV lohdutti. “Kristuksen rauha ei ole haudan hiljaisuutta, joka hallitsee konfliktin jälkeen; se ei ole alistuksen hedelmää, vaan ennemminkin lahja, joka kuuluu kaikille, lahja, joka tuo uutta elämää. Rukoilkaamme rauhaa, joka on sovitusta, sovintoa ja rohkeutta avata uusi sivu ja aloittaa alusta.”

Neuvotellaan! Tehdään rauha!

Paavi Leo XIV lupasi tehdä kaikkensa, jotta rauha voittaisi. Pyhä Istuin on valmis saattamaan vihollisia yhteen, kasvokkain, puhumaan toisilleen, paavi korosti. Paavi Leo XIV vetosi maailman johtajiin, että he suostuisivat rauhaan, sillä kansa kaipaa rauhaa: “Tavatkaamme, puhukaamme, neuvotelkaamme! Sota ei koskaan ole välttämätöntä. Aseet voivat, ja niiden pitää, vaieta, sillä ne eivät ratkaise ongelmia, vaan ainoastaan kasvattavat niitä. Ne, jotka luovat historiaa, ovat rauhan tekijöitä, eivät ne, jotka kylvävät kärsimyksen siemeniä.”

Paavi Leo XIV kehotti meitä luopumaan manikealaisesta käsityksestä, jossa maailma jaetaan hyviin ja pahoihin. “Lähimmäisemme eivät ensiksi ole meidän vihollisiamme, vaan ihmisiä, niin kuin mekin, eivät rikollisia, joita vihaamme, vaan toisia miehiä ja naisia, joiden kanssa voimme keskustella.”

Teillä tulee olla mahdollisuus elää kotimaassanne!

Paavi Leo XIV sanoi kiittävänsä Jumalaa erityisesti niistä Lähi-idän kristityistä, läntisistä ja itäisistä, jotka kestävät ja pysyvät kotimaissaan ja vastustavat kiusausta hylätä nuo alueensa. Kristityille tulee antaa se mahdollisuus, että he voivat pysyä kotimaissaan ja elää siellä turvassa.